synttärihumua

Syntymäpäiväteemaa oli tämä ilta täynnä. Ensiksikin meidän kymmenvuotias sai päähänsä mennä kysymään naapurin kaksosilta, että milloin heillä olikaan syntymäpäiväjuhlat. Takaisin tullessa hänellä oli lupalappu jäädä tyttöjen luo yökylään ja tieto, että parin päivän päästä olisi juhlat. Sinne hän sitten paineli tyyny kainalossa, ensimmäistä kertaa yksin, omillaan pärjäämään. Naapurissa on ollut kylässä tyttöjen serkkupoika Argentiinasta jo usean viikon ajan ja nyt sitten ilta sai sävytystä skandinaavilaisittain.

Isot tytöt taas sähköistivät tunnelmaa, kun valmistautuivat ystävänsä viisitoistavuotisjuhliin. Tällinkiä on tehty lähes koko viikko, joka alkoi uusien kolttujen hankkimisella, sitten ystävien vanavedessä säärien sheivaukset, manikyyrit ja kampaukset viimeisimpänä tänään. Kutsu juhliin oli kuin hääkutsu konsanaan pieteetillä tehty ja mitä todennäköisimmin päivänsankari on morsiamen lailla valkoisiin pukeutunut. Kutsun mukaan juhlat alkoivat nyt kymmeneltä illalla jatkuvat aamuun saakka, ennen lähtöä tarjoillaan vielä aamiainen.

Kävimme taannoin naapurin rouvan -ompelijan- luona asioilla. Varsinaisen kaupanteon jälkeen asiaan kuuluvasti katsoimme takanvierus-sukulaiskuvat yksitellen läpi ja siellä oli viisitoistavuotismorsiamia ja oikeita morsiamia pitkä rivi, ulkopuolisen oli ennakoilta sanoa kummasta juhlasta oli kulloinkin kyse. Tämä on tärkeä riitti täkäläisille tytöille, jota meillä ehkä etäisesti vastaa ripari ja naimaluvan saaminen. Juhlien sijaan toisena suosittuna vaihtoehtona on tehdä hulppea ulkomaanmatka. Jotkut onnekkaat saavat molemmat ja lisäksi mopokortin, sekä mopon.

Meidän esikoinen täytti tärkeän ikänsä noin kuukausi tänne saapumisen jälkeen ja jotain spesiaalia oli hänellekin järjestettävä. Hyväksi vaihtoehdoksi tarjoutui luokkatovereilta saatu vinkki rantakemuista. Nämä luonnollisesti järjestettiin yllätysjuhlina, lisähöystettä ylläriin saatiin, kun ne jouduttiin järjestämään synttäreiden jälkeisenä päivänä, eikä asiasta ollut tihkunut sanaakaan vääriin korviin. Koulun lahes kaikki oppilaat olivat paikalla, Helena oli aivan sumutettu loistavien harhautusten ja sepitelmien avulla ja hän kuvitteli menevänsä pelaamaan rantalentistä. Ilo juhlista oli melkoinen! Riehakas, märkä teinilauma juhli keväisessä illassa auringonlaskuun ja päivä oli ihan paras!

Tänään juhlijat, nuoret neidit, lähtivät vaikuttavassa autosaattueessa noin puolikymmenen aikaan kohti juhlapaikkaa. Paikallisen tyypillisesti tytöt eivät vain pujahtaneet autoihin istumaan, vaan tilanteesta tehtiin pieni härdelli. Tervehdimme toisiamme, kyselimme kuulumiset,vaihdoimme numeroita ja nuoriso hääräsi autojen ympärillä juhlatunnelmissa, vilkuttelimme ja suukottelimme. Samaan hässäkkään ilmaantuivat myös pienet yökyläläiset naapurista hakemaan polkupyörää. Olin niin sekaisin tulijoista ja menijöistä, etten ymmärtänyt kysyä, että mihin kymmenvuotias tarvitsee polkupyörää pimeällä, lähes keskellä yötä. Siinä kohtaan myös nuorimmainen tuli talosta ulos esittelemään siskolleen omaa, upouutta syntymäpäivälahjaansa, barbie mp3-soitinta tai jotain vastaavaa. Hänen kuusivuotissyntymäpäivät olivat kyllä jo kaksi kuukautta sitten tukevasti juhlittu, mutta jotenkin hän eilen sai isänsä luulemaan, että lahja olisi ostettava ja se päivä oli tänään. Pitäisiköhän minunkin muistutella omista, viimeviikkoisista synttäreistäni?

Hetki näiden tapahtumien jälkeen soi ovikello. Enää emme olleet synttäriaiheessa. Rakennusfirmasta vain tuli mies kertomaan, että lattiaremontin tekeminen kestää viikon. Sovimme, että he voivat aloittaa remontin heti viikonvaihteen jälkeen.